Edunvalvontafoorumin lausunto: Vaikuttamistoiminnan taloudelliset tiedot

Edunvalvontafoorumi kiittää mahdollisuudesta lausua vaikuttamistoiminnan taloudellisia tietoja koskevasta määräysluonnoksesta.

Lausuntomme yleiset huomiot

Eduskunnan hyväksymän lain mukaan taloudelliset tiedot pitää ilmoittaa, mutta ehdotettu lähestymistapa ei tue avoimuusrekisterilain perusteluissakin esitettyä tavoitetta pyrkiä välttämään yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa. Lisäksi Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan: ”Hallitus sitoutuu siihen, että yritysten hallinnollinen taakka ei hallituskauden aikana kasva.” Pyydämme huomiomaan, että VTV:n antaessa tarkempia ohjeita ja määräyksiä ilmoitettavista tiedoista, sen tulisi tarkasti myös tutustua, miksi oikeusministeriön asiantuntijaryhmä yksimielisesti päätyi seuraavaan ehdotukseen:

Mietintö:

Resurssit ilmoitetaan arviona edellisen kalenterivuoden aikana vaikuttamistoimintaan käytetyistä henkilö- ja rahallisista resursseista. Rahallisilla resursseilla on voitu esimerkiksi ostaa vaikuttamistoiminnan neuvontaa tai vaikuttamistoimintaan liittyviä materiaaleja, tai järjestää tilaisuuksia. Säännöksen tarkoituksena on julkaista vertailukelpoista tietoa lobbauksen taloudellisesta merkityksestä ja esimerkiksi lobbaukseen käytettävien resurssien kehityksestä. Ei ole kuitenkaan tarkoituksena, että rekisteriin ilmoitettaisiin taloudellisia tietoja sellaisella tarkkuudella, joka esimerkiksi edellyttäisi laajaa talousseurantaa tai tiliöintejä ilmoitusvelvollisilta.

VTV antaa pykälän nojalla tarkempia ohjeistuksia siitä, miten ilmoitetaan tietoja sopivassa suuruusluokassa (esim. ei palkattua henkilökuntaa vaikuttamistoiminnassa, alle 1 henkilötyövuosi, 1–10 henkilötyövuotta ja niin edelleen tai alle 10 000 euroa/vuodessa, 10 000–50 000 euroa vuodessa, 50 000–150 000 euroa ja niin edelleen) ja silti vertailukelpoisella tavalla. Erikseen ilmoitettaisiin vaikuttamistoimintaan palkattu henkilöstö ja käytetty rahamäärä. Neuvonnan taloudellisia tietoja ei ilmoiteta erikseen, jotta samoja resursseja ei ilmoitettaisi kahteen kertaan.

Tahdomme muistuttaa, että vaikuttamistoiminnan tietojen ilmoittaminen koskee ainoastaan Suomen eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaa vaikuttamistoimintaa. Tämä koskee myös vaikuttamistoiminnan taloudellisten tietojen ilmoittamista, ja tämä tulisi todeta myös taloudellisten tietojen määräyksessä.

Suomessa tapahtuvan vaikuttamistoiminnan taloudelliset tiedot tulisi ilmoittaa yhtiöiden tekeminä arvioina, sillä varsinkin suuryritysten vaikuttamistoiminta kohdistuu myös Suomen ulkopuolisiin tahoihin, eikä vaikuttamistyön kustannusten yksityiskohtainen erittely ole käytännössä tarkoituksenmukaista tai edes mahdollista.

Ehdotamme, että vaikuttamistoiminnan neuvontaa harjoittavien yritysten liikevaihtoa koskien VTV lisää määräykseen selvennyksen, että liikevaihto ilmoitetaan avoimuusrekisterin ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvasta vaikuttamistoiminnan neuvonnasta ja kyseisten yritysten omasta vaikuttamistoiminnasta.

Lausunto koskien vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden ja niiden kokonaismäärän muodostamista (kohta 2.1)

Määräystä tulee tarkentaa siten, että ilmoitus koskee henkilöiden määrää, jotka ovat kyseisenä vuotena osallistuneet toimintailmoituksiin kirjattujen aiheiden vaikuttamistyöhön.

Taustatyöhön osallistuneiden määrää on erittäin haastavaa arvioida ja se perustuu puhtaasti arvioon, etenkin kun useiden lainsäädäntöhankkeiden valmistelukaari voi olla myös vuosikausia kestävä. On mahdotonta ottaa laskelmassa huomioon taustatyöhön mukaan lukien organisaation päätöksentekoprosessissa tehtävien kantojen muodostamiseen liittyvä henkilöstö edes vuositasolla.

Vaatimus taustatyöhön osallistuneiden määrästä nostaa organisaatioiden hallinnollisen taakan kohtuuttoman suureksi.

Edelleen muistutamme, että rekisteriin ei pidä raportoida esim. ulkoista viestintää eikä massapostituksia kuten uutiskirjeitä, joten vaikka niissä käsiteltäisiin toimintailmoituksiin ilmoitettuja edunvalvonta-aiheita, ei kyseisten massapostitusten valmistelua tule huomioida henkilötyövuosia laskettaessa.

Ehdotamme, että VTV muotoilee määräyksen niin, että vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden ja niiden kokonaismäärän muodostamisessa otetaan huomioon ainoastaan suoraan vaikuttamistoimenpiteisiin osallistuneet henkilöt.

Taustatyön ja suunnittelutyön poisjättämistä tukee vaikuttamistoiminnan määrittely lain 2 §:ssä: Vaikuttamistoiminta on sellaista omaan lukuun harjoitettavaa vaikuttamistoiminnan kohteeseen kohdistuvaa yhteydenpitoa, jolla pyritään vaikuttamaan asian valmisteluun ja päätöksentekoon edistämällä tiettyä etua tai tavoitetta.

Lausunto koskien vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden vaikuttamistoimintaan käyttämien henkilötyövuosien muodostamista (kohta 2.2)

Ehdotuksen mukaan ilmoitusvelvollinen ilmoittaisi tarkastusvirastolle vaikuttamistoimintaan osallistuneiden henkilöiden kyseisen tehtävän hoitoon käytetyt työtunnit. Ilmoitusvelvollisen olisi tunnistettava, milloin sen nimissä toimivat henkilöt käyttävät työaikaansa vaikuttamistoimintaan.

Henkilötyövuosien ilmoittaminen työtuntien kirjaamistavalla on kaikista ehdotuksista hallinnollisesti raskain ja vaikein. Se edellyttäisi vaikuttajaorganisaatioissa yksityiskohtaista työajan seurantaa ja merkintää.

Ongelmallista on erottaa esimerkiksi taustatyössä sitä, mikä osa työajasta kohdistuu eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvaan vaikuttamistoimintaan, kun samaa aihetta lobataan muillekin tahoille.

Lakivaliokunta on mietinnössään selkeästi linjannut, että avoimuusrekisterin alaisesta raportoinnista ei saa muodostua liian yksityiskohtaista ja raskasta. Tämä linjausta on noudatettava taloudellisten tietojen ilmoittamisessa.

Henkilötyövuosien ilmoittaminen on mahdollista ainoastaan arviona. Lain perusteluissa todetaan, että käytetään termiä tiedot, mutta käytännössä kysymyksessä on toimijan antama arvio.

Ehdotamme, että VTV muotoilee määräyksen siten, että ilmoitetaan arvio vaikuttamistoimintaan osallistuneiden vaikuttamistoimintaan käyttämistä henkilötyövuosista.

Lausunto koskien vaikuttamistoimintaan liittyvien markkinointi- ja edustamiskulujen muodostamisesta (kohta 2.3)

Ehdotuksen mukaan ilmoitusvelvollisen tulisi toimintailmoituksella ilmoittaa kalenterivuoden aikana syntyneet vaikuttamistoimintaan liittyvät markkinointikulut ja edustamiskulut. Kulutyypit ilmoitettaisiin erikseen. Vaikuttamistoimintaan liittyvät markkinointikulut muodostettaisiin vaikuttamistoiminnassa käytettyjen markkinointimateriaalien ja -palveluiden hankinnasta aiheutuneista menoista. Markkinointikulut syntyisivät esimerkiksi sellaisista vaikuttamistoiminnan kohteisiin kohdistuneista markkinointikampanjoiden materiaaleista, joilla edistetään ilmoitusvelvollisen etua tai tavoitetta.Ehdotuksessa edustamiseen käytettyinä kuluina olisivat esimerkiksi edustamiseen käytetyistä kiinteistöistä aiheutuneet kulut. Tämä on erittäin vaikeaa arvioida, etenkin kun useilla organisaatioilla on useaan eri käyttötarkoitukseen hyödynnettäviä tiloja.

Myös tilaisuudet, joissa on sekä avoimuusrekisterin piiriin kuuluvia tahoja että muita sidosryhmiä, on yleinen toimintatapa useassa organisaatiossa. Näihin tilaisuuksiin käytetyt kustannukset avoimuusrekisterinalaisesta toiminnasta perustuvat ainoastaan arvioon. Erillisen kirjanpidon toteuttaminen rekisterinalaisten henkilöihin kohdistuvasta tarjoiluista, osuudesta tilavuokraan ja ohjelmaan on täysin mahdotonta ja tarkoittaisi hallinnollisesti kohtuutonta työmäärää. Mikäli edustamiseen käytetty kiinteistö on ilmoitusvelvollisen tahon omistuksessa, kiinteistöstä aiheutuneiksi kuluiksi lukeutuvat muun muassa huoltopalvelut, energiakustannukset sekä jäte- ja vesimaksut. Tällaisten kustannusten jakautuminen kullekin vaikuttamistoiminnan kohteelle on mahdotonta. Esitetyssä muodossaan lakiesitys edellyttäisi ilmoitusvelvollisilta laajaa talousseurantaa ja tiliöintejä, eikä se näin ollen vastaa mietinnön perusteluita.

Ehdotuksesta ei käy ilmi rajaus toimintailmoituksiin kirjattujen aiheiden ja yhteydenottoihin liittyvistä kuluista. Ilmoitusvelvollisuuden ei tule koskea laajemmin organisaation edustamiseen ja vaikuttamiseen liittyviä kuluja, vaan sen tulisi olla arvio Suomen eduskuntaan ja ministeriöihin kohdistuvista vaikuttamistoiminnan kuluista, eikä kuluja varten pitäisi edellyttää ylimääräisten tilien perustamista. Tämä rajaus tulisi käydä ilmi määräyksestä.

Ehdotamme, että edustamiseen käytetyistä kuluista ilmoitetaan arvio, joka koostuu selvästi vaikuttamistyöhön kohdistuneista markkinointi- ja edustamiskuluista pois lukien kiinteistöistä aiheutuneet kulut. Perusteluissa olisi hyvä selventää, että oleellista on, että kulut ovat syntyneet vaikuttamistoiminnasta, joka on kohdistunut lain tarkoittamiin vaikuttamistoiminnan kohteisiin.

Muistutamme avoimuusrekisterilain HE:n perusteluista. Niissä todetaan, että “Säännöksessä käytetään termiä tiedot, mutta käytännössä kysymyksessä on toimijan antama arvio. Kuten oikeusministeriön tilaama lobbauksen nykytilaa kartoittanut tutkimus osoittaa, osalla toimijoista on hankaluuksia erottaa vaikuttamistoimintaan käytettyjä resursseja muun toiminnan resursseista. Neuvonnan taloudellisissa tiedoissa taas hankaluutta voi aiheuttaa se, että toimijalla voi olla myös muuta konsultointia, jolloin vaikuttamistoiminnan neuvontaan liittyvää liikevaihtoa voi olla joissain tapauksissa hankalaa määrittää.”

Lopuksi

Avoimuusrekisterin tietojen vertailukelpoisuuden tulisi hyödyttää etenkin vaikuttamistoiminnan taloudellisen merkityksen ja resurssien kehityksen tarkastelua suhteessa EU:n avoimuusrekisterin sisältämiin tietoihin. Ehdotettu ilmoitustapa mahdollistaa tietojen vertaamisen ainoastaan eri toimijoiden javuosien kesken.

Sen sijaan, että pyrittäisiin työajan ja erilaisen taustatyön tarkkarajaiseen seuraamiseen ja raportoimiseen, tulisi pyrkiä tarjoamaan suuruusluokka käytetyistä henkilötyövuosista, samaan tapaan kuin EU:n avoimuusrekisterissä. Sama huomio koskee myös taloudellisia tietoja, joista olennaista olisi varmasti hahmottaa erilaiset suuruusluokat, joilla yritykset tekevät vaikuttamistyötä tarkkojen euromäärien sijaan.

Lasketut työtunnit ja käytetyt euromäärät perustuvat aina arvioon, joten ehdotettu tarkkuus henkilötyövuosille ja taloudellisille tiedoille johtaa näennäistarkkuuteen. Lisäksi huomionarvoista on, että lainsäädäntöprosessit kestävät pitkään, pisimmillään vuosikausia, mikä vaikeuttaa tarkkojen henkilötyövuosien ja euromäärien laskentaa. Vaikuttamistyö on pitkäjänteinen prosessi alkaen ennakkovaikuttamisesta ja jatkuen säädösten voimaantuloon saakka, mikä entisestään vaikeuttaa työmäärän ja taloudellisten kustannusten arviointia.Suomalaiset vaikuttajaorganisaatiot ovat tukeneet lobbauksen avoimuuslainsäädäntöä ja sitoutuneet huolehtimaan avoimuusrekisterilain mukaisista velvoitteista. Toivomme, että VTV työstää taloudellisten tietojen määräystä maltillisemmaksi ja ottaa huomioon eri vaikuttajaorganisaatioiden näkemykset, millaistalobbausta tekevien ja konsultoivien tahojen arkinen työ käytännössä on.

Kaksi kertaa vuodessa rekisteriin jätettävät toimintailmoitukset ovat lisänneet jo merkittävästi organisaatioiden hallinnollista taakkaa. Avoimuusrekisterilainsäädännön valmistelussa on koko ajan korostettu, että ilmoitusten tekeminen pyrittäisiin järjestämään siten, että sen tekemisestä syntyisi mahdollisimman kevyt hallinnollinen taakka. Myös tähän tulisi taloudellisten tietojen ilmoittamisessa pyrkiä.

Tiina Fagernäs

Edunvalvontafoorumin puheenjohtaja